2. päivä

My best friend

Hyvä fiilis oli tänään aamulla lähteä joogatunnille. Tiedän, että lihaskireyttä alkaa vähitellen tulla, mutta sitä ei ole vielä. Tuhansia vuosia sitten, kun opetin työkseni tanssia ja treenasin aerobicia aika rankasti, opin tuntemaan kehoni hyvin. Tiesin, miten lihaksissa tuntuu kova treeni ja pitkät venytykset tai painoilla tehdyt treenit vasta viiveellä. Aerobicohjaajakursseilla ei ensimmäisen päivän jälkeen ollut mitään vaikeutta, mutta auta armias kolmatta päivää! Rappusia ei voihkimatta pystynyt alaspäin laskeutumaan. Mietin, tuleeko tässä samanlainen jatkumo. Tosin se ei haittaa. Sopiva lihasten arkuus kertoo vain siitä, että on tullut tehtyä jotain. Sitä tunnetta olen kaivannut! Kun vain juoksee junalle ja kotona rappusia ylös ja alas, ei siitä lihakset kipeydy…

Leta tosin jarrutteli vähän aamulla meitä innokkaimpia itsensä haastajia, kun hän opasti, että 40 päivän joogahaasteen tarkoitus ei ole rääkätä itseään siten että kyllästyy koko lajiin, eikä halua vilkaistakaan haasteen jälkeen joogasalin suuntaan. Tavoite on löytää itsestään jotain syvempää, keskittymistä tähän hetkeen ja tietoisuuteen omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, presenssiä, kuten Jorma Uotinen sanoisi. Leta LaVignen sanoin: ”Keskity hengitykseen, sisään- ja uloshengitykseen ja sen mukana tapahtuvaan liikkeeseen. Sitä on jooga.”

Relaxed and peaceful, whoever you are

Mietin harjoituksia tehdessäni, että tämä tekisi kaikille niille nuorille hyvää, joilla on vaikeuksia keskittymisen kanssa. On hyvä sulkea kaikki ulkomaailma pois, pelikoneet ja konsolit pois, älypuhelimet, statuspäivitykset, kiire ja hälinä, kaikki pois. Tekee hyvää vain kuunnella omaa hengitystään ja keskittyä liikkeeseen. On vähän kuin menisi hetkeksi pois tästä maailmasta. Mietin tunnilta pois lähtiessäni, että saisiko sen rauhallisuuden ja seesteisyyden tunteen jatkumaan. Ettei olisikaan niin, että vain joogasalilla on irrallaan kaikesta muusta, ja pitääkö sen olla siten, että on irrallaan? Tulisiko sen ollakin niin, että on tasapainossa ympäröivän maailman kanssa, sekä joogasalilla että sen ulkopuolella?

Tasapaino pysyi tänään paremmin kuin eilen. En erityisesti revitellyt tai yrittänyt laajoja liikeratoja, mutta toki tein jokaisen liikkeen siten, että se tuntui venytyksenä aina jossain puolella. Hyvä olo. Nyt istun junassa matkalla asianajotoimiston osakkaita tapaamaan. Ryhdytään kehittämään rekrytointeja sekä esimiesten valmiuksia esimiestyössään.